Onnistuneen kotoutumisen edistämisen kulmakivet

Onnistunut kotoutumisen edistäminen vaatii riittäviä matalan kynnyksen palveluja, jotka tarjoavat konkreettista tukea kotoutumisprosessissa. Samalla on tärkeä vahvistaa yhteistyötä kuntien, työllisyyspalvelujen ja hyvinvointialueiden välillä, jotta tuki on vaikuttavaa. Maahan muuttaneiden tuen tarpeet vaihtelevat heidän lähtömaansa, kielitaitonsa ja koulutuksensa mukaan, joten kotoutuminen on aina yksilöllinen ja vuorovaikutteinen prosessi. Erityisesti kielikoulutuksen saatavuus on tärkeää, koska kielitaito on keskeinen tekijä yhteiskuntaan integroitumisessa ja osalliseksi pääsemisessä. Kielitaito tukee yhteiskunnassa toimimista tasavertaisena jäsenenä ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Työllistyminen puolestaan vahvistaa myös kunnan elinvoimaa.

Olen työskennellyt kotoutumispalveluissa pakolaisten, toissijaista suojelua saavien, yksin alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden nuorten sekä paperittomien ja ihmiskaupan uhrien kanssa, joten tunnen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien tilanteet. Osalla maahanmuuttajista kielitaito ei ole karttunut riittävästi, ja luku- ja kirjoitustaidon puutteet voivat estää työllistymisen. Jos vanhempi on vanhempain- tai hoitovapaalla, kielikoulutus saattaa jäädä väliin, mikä hankaloittaa jatkopolkuja ja työllistymistä erityisesti jos on perheessä monta lasta. Näille vanhemmille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi perhekerhoihin. Osa maahanmuuttajista puolestaan kokee vaikeuksia työllistyä, koska työnantajilla on edelleen vielä 2020-luvulla ennakkoasenteita ulkomaalaisia nimiä kohtaan. Monen toive työpaikasta ei kuitenkaan toteudu, koska työnsaanti on usein vaikeaa.

Yhtenä haasteena on näyttäytynyt se, että kaikki eivät tunne oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tai Suomen lainsäädäntöä sekä niitä kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Esimerkiksi työntekijän oikeuksien ja työaikalainsäädännön tuntemattomuus tai luku- ja kirjoitustaidottomuus voivat tehdä maahanmuuttajista alttiimpia hyväksikäytölle ja osallisuuden ulkopuolelle jäämiselle. Monet nuoret maahanmuuttajat toivovat suomalaissyntyisiä ystäviä, mutta maahanmuuttajataustaiset henkilöt jäävät kuitenkin usein ulkopuolelle muista yhteisöistä ja heidän verkostonsa muodostuu pääosin saman kulttuuriryhmän jäsenistä. Aiemmat kokemukset turvattomuudesta voivat myös vaikeuttaa verkostojen luomista. Järjestöjen koulutetut vapaaehtoiset ystävät ovat arvokas voimavara monelle maahanmuuttajalle, mutta vapaaehtoistyöntekijöiden määrää tulisi lisätä.

Kotoutumisen alkuvaiheessa pitää varmistaa kielitaidon tukemisen lisäksi, että yhteiskuntaorientaatioon pääsee nopeasti ja maahanmuuttajat saavat riittävän tiedon suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta. Yhteiskuntaorientaatiossa nimenomaan kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, asumisesta Suomessa, palveluista, koulutuksesta, työstä ja toimeentulosta, terveydestä, lainsäädännöstä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Vaikka maahanmuuttajien tuen tarpeet ovat moninaisia, erityistä huomiota tulisi kiinnittää kahteen osa-alueeseen: kielikoulutukseen, joka on olennainen työllistymiselle ja yhteiskuntaan integroitumiselle, sekä erityisesti eniten tukea tarvitsevien ja heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden palveluihin, sillä he jäävät usein helposti palvelujen ulkopuolelle, vaikka hyötyisivät niistä eniten.

Kirjoitus on julkaistu Espoon Kokoomuksen nettisivuilla 16.3.2025.