Lapsiin ja nuoriin panostaminen luo kestävämmän tulevaisuuden
Nuorten hyvinvointi on jakautunut kahtia: osa nuorista voi hyvin, mutta osalla vaikeudet ovat kasvaneet. Nuoruus on elämänvaihe, jossa rakennetaan aikuisuuden perusta ja ilman riittävää tukea voi jäädä ilman työkaluja kohdata elämän haasteet. Hyvinvointi- ja terveyserot alkavat usein kehittyä jo lapsuudessa, ja varhainen hyvinvoinnin tukeminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen ovat olennaisia. Tärkeitä painopisteitä ovat muun muassa kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisy, osallisuuden tukeminen ja mielenterveyden edistäminen.
Koronapandemia on pahentanut monen lapsen ja nuoren tilannetta, ja tämän vaikutus näkyy yhä. Etäopetus ja sosiaalinen eristäytyminen heikensivät koulunkäynnin tukea ja sosiaalisia suhteita, lisäten yksinäisyyttä ja hyvinvointieroja. Poikkeusolot lisäsivät myös palvelutarvetta, mutta heikensivät palvelujen saatavuutta ja aiheuttivat palveluvajetta. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret ovat kokeneet suurimmat vaikutukset.
Lasten ja nuorten sekä perheiden palveluihin on panostettava ja varmistettava, että apu on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä perheiden sosiaalipalveluihin tulisi päästä nopeasti ja vaivattomasti. Oppilashuollon palvelujen tulee olla siellä missä lapset ja nuoretkin koulupäivän aikana: kouluissa. Lastensuojelun asiakkuuteen ei pitäisi joutua jonottamaan, ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa olisi tarpeen tarjota ajanvarauksettomia aikoja. Tilanne, missä käyntiaikaa tai asiakkuuden alkamista joutuu odottamaan pitkään, on täysin kestämätön. Terapiatakuu alle 23-vuotiaille tulee voimaan toukokuussa, mutta hyvinvointialueet voisivat ottaa tavoitteeksi sen, että terapiatakuu koskettaisi kaikkia nuoria.
Nuorten osallisuuteen, osallistumiseen ja työllistymiseen on kiinnitettävä myös huomiota. Talouden taantuma on heikentänyt nuorten työllisyyttä enemmän kuin muiden väestöryhmien. Talouden elpyessä nuorten työllisyys paranee kuitenkin hitaammin. Nuorille muutaman kuukauden työttömyys on jo pitkä aika, ja sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen lisää merkittävästi syrjäytymisriskiä, mutta myös rikoskäyttäytymisen todennäköisyyttä. On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori saa osallisuuden kokemuksia ja kokee itsensä osaksi yhteiskuntaa. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla vapaa-ajalla mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen.
On tärkeää kehittää ja vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluja, sosiaalipalveluja sekä perheiden arjen tukea. Sujuvat, ihmislähtöiset palvelut edellyttävät kehittämistä, riittäviä henkilöstöresursseja, yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ennakointia ja uusien toteuttamistapojen miettimistä, jotta palvelut ovat kaikille saatavilla asuinkunnasta riippumatta, sekä lasten ja nuorten itsensä, mutta myös palveluja toteuttavien ammattilaisten äänen kuulumista palveluja kehittäessä. Riittävä tuki lapsille ja nuorille luo tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvuun ja kehitykseen, vahvistaen samalla kestävää tulevaisuutta.
Mirjami Tuomikoski
Kirjoittaja on espoolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).
Kirjoitus on julkaistu Uudenmaan Kokoomuksen verkkosivuilla 6.4.2025.
