Lapsen oikeuksien päivä

Tänään vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK on suositellut jo vuonna 1954, että maat alkaisivat viettämään kansainvälistä lasten päivää, ja YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen viisi vuotta myöhemmin vuonna 1959. Lapsen oikeuksien yleissopimus puolestaan hyväksyttiin vuonna 1989 ja Suomi ratifioi sen vuonna 1991. Suomi on siis ratifioinut sopimuksen 30 vuotta sitten. Itse olen ollut tällöin 10-vuotias. Kun on kyse lasten oikeuksista ja erittäin tärkeästä kansainvälisestä sopimuksesta, 30 vuotta ei kuulosta kovin pitkältä ajalta. Lasten oikeuksien kehitys on ihmiskunnan historiassa ollut hyvin verkkaista. Valitettavasti. Vaikka sopimus on merkittävästi parantanut lasten asemaa ympäri maapallon, on vielä paljon korjattavaa.

Vaikka on paljon maita, joissa asiat eivät ole niin hyvin kuin Suomessa, on meillä silti parannettavaa. Lapset ja nuoret kokevat paljon yksinäisyyttä ja moni kokee kiusaamista. Korona-aika on lisännyt mm. yksinäisyyttä ja myös esimerkiksi lähisuhdeväkivallan lisääntyminen on ollut uutisotsikoissa, samaten vanhempien taloudelliset huolet tai lisääntynyt alkoholin käyttö ja kaiken ikäisten mielenterveyden haasteet. Kaikki perheet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, sillä esimerkiksi kaikilla ei ole varaa lapsen harrastukseen. Tämän päivän lapset ja nuoret kohtaavat myös pelottavan usein groomingia internetin maailmassa. Tämän päivän maailma on erilainen kuin se, missä itse elin lapsuuteni ja nuoruuteni. Esimerkiksi tekniikan kehittyminen on mahdollistanut monia hienoja asioita, mutta samalla myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvat kiusaaminen on lisääntynyt. Lapsen oikeudet tulee aina muistaa ottaa huomioon ja niiden toteutumista valvoa.

Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Syrjintää, kaltoinkohtelua, kiusaamista ja väkivaltaa esiintyy. Ne myös jättävät jälkensä jokaiseen. Seuraukset ovat usein kauaskantoiset. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus olla oma itsensä, tulla hyväksytyksi ja saada huolenpitoa ja suojaa haitallisilta asioilta. Jokainen lapsi tarvitsee myös turvallisen aikuisen ja epäkohtiin täytyy puuttua. Perheitä, vanhemmuutta ja kasvattamista tulee myös tukea. On tärkeää, että matalan kynnyksen palveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan, ja silloin kun tukea tarvitsee, saa tuen tarpeeksi aikaisin.