Asunnottomuuden ennaltaehkäisyä

Viime viikolla olin työtehtävieni kautta asunnottomuuden ennaltaehkäisyn parissa Tampereella.

Asunnottomuusohjelmien verkostoitumistilaisuudessa keskityttiin asunnottomuuteen erityisesti vankierityisen työn näkökulmasta, mutta myös lastensuojelun jälkihuollon.

✅️ Asunnottomuus on yhteydessä uusintarikollisuuden riskiin vapautuvilla vangeilla.
✅️ Noin joka kolmas vankeusrangaistusta vankilassa suorittava vapautuu asunnottomuuteen.
✅️ Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaista moni on asunnoton, ja kokemukset mahdollisista monista muutoista lastensuojelun sisällä ja lastensuojelusta vaikeuttavat kiinnittymistä ja sitä, että tuntisi että on kodissa, eikä vain asunnossa.

Ryhmätöissä pohdimme asunnottomuuteen liittyvien palvelujen yhteensovittamista käytännössä, onko toimijoiden välinen työnjako selkeää ja miten palvelujen nivelkohdat toimivat. Haasteita on, mutta meillä oli myös hyviä ratkaisuehdotuksia aina yhteistyöstä toimintakulttuuriin ja saman katon alla toimiviin palveluihin. Palvelut ovat pirstaleisia ja jakautuneet siiloihin, ja kun työntekijät eivät itsekään hahmota aina mitä palveluja on tarjolla tai tietoa ei tahdo löytää, ei voida odottaa, että palveluja tarvitsevat ihmiset löytäisivät tiedon.

Oulussa on toteutettu jo kauan 2. asteen oppilaitoksiin Pidä kämppäs-kiertuetta, jossa tarjotaan tietoa itsenäistymiseen ja omaan asuntoon muuttamiseen liittyen. Tätä toimintamallia pidettiin ryhmätöissä tärkeänä laajentaa, mutta mietimme myös, että tällaista opetusta tulisi olla jo sisään rakennettuna, kuten talouden hallinnan opetustakin.

Monia ajatuksia rikkaampana jatketaan pohtimista asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi!