MINULLE TÄRKEÄÄ

Vaaliteemani

Hyvinvointi kuuluu kaikille

Minulle on tärkeää, että hyvinvointipalveluilla turvataan ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi iästä riippumatta. Hyvinvointia tukevat palvelut ovat kaiken perusta ja jokainen ihminen tarvitsee jossakin elämänvaiheessa hyvinvointipalveluita.

Hyvinvoinnin edistäminen on sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävä, mihin on asetettava strategiset tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet niiden edistämiseksi. Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen tulisi arvioida ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Rakenteellista sosiaalityötä tulisi hyödyntää tässä työssä lisää! Rakenteellinen sosiaalityö tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.

Peruspalvelut, ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ovat avainasemassa, jotta ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on mahdollista, ja jottei raskaampia palveluja välttämättä tarvittaisi.

Oikea-aikaiset ja sujuvat palvelut ovat kaiken A ja O. Asiakkaan tulee olla keskiössä ja palveluiden asiakasta varten.

Perus-, ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ihmistä lähellä - monin eri keinoin

Peruspalvelujen tulee olla ihmistä lähellä. Kaikkia palveluja ei pystytä tarjoamaan lähipalveluna, mutta on tärkeää, että peruspalvelut ja matalan kynnyksen palvelut ovat lähellä. Kannatan myös jalkautuvia palveluja sekä digitaalisia palveluja. On kuitenkin huomioitava, että kaikilla ei ole mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluja.

Perusterveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, ennaltaehkäisevät sosiaalihuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut ovat tärkeitä hyvinvointialueen tuottamia lähipalveluja. Matalan kynnyksen palvelut ovat nimensä mukaisesti rakennettu niin, että kynnys niihin hakeutumiseen olisi mahdollisimman matala. Nämä palvelut ovat myös tärkeässä asemassa osana syrjäytymisen ehkäisemistä ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.

Monet kunnan palvelut toimivat myös ennaltaehkäisevinä palveluina. Kunnan ennaltaehkäisevät palvelut voivat vaikuttaa ennaltaehkäisevästi myös tarpeeseen käyttää hyvinvointialueen palveluja.

On myös mahdollista, että palvelut tulevat ihmisen luo, eikä ihminen palveluiden. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liikkuvalla palvelulla, kotikäynnein sekä etä- ja digiratkaisuilla. On myös muistettava, että kaikki eivät pysty käyttämään etä- ja digitaalisia palveluita, ja se tulee huomioida. Henkilöille, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita tulee olla muita ratkaisuja ja henkilöille, jotka eivät hallitse niiden käyttöä, tulisi olla tarjolla opastusta.

Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut puolestaan on hyvä olla keskitettynä riittävän suuriin yksiköihin potilasturvallisuuden ja erikoisosaamisen vuoksi.

Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Lasten ja nuorten palveluihin tulee panostaa ja satsata esimerkiksi nuorisopalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tilanne, missä hoitoon pääsyä joutuu odottamaan kuukausia, on kohtuuton lapsille ja nuorille. Erityislasten asiat, kuten neuropsykiatrian tai autismin kirjon häiriöt, ovat minulle tuttuja ja tahdon, että lapset ja nuoret pääsevät tutkimuksiin ripeästi, ja saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti.

Kunnan palvelut, kuten nuorisopalvelut, ovat erittäin tärkeitä, koska ne tarjoavat nuorille mielekästä tekemistä vapaa-aikaan, toimivat ennaltaehkäisevinä palveluina syrjäytymistä vastaan ja edistävät nuorten osallistumista ja osallisuutta. Asuinalueilla on erilaisia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia lapsille ja nuorille, mutta myös hyvin erilaisia julkisen liikenteen yhteyksiä, joilla päästä niiden pariin. Alueelliset ominaispiirteet tulee huomioida palveluja suunnitellessa.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Toimiva yhteistyö eri sidosryhmien, kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa on tärkeää sekä kunnan että hyvinvointialueen toiminnassa ja palveluissa - yhteistyöllä saadaan aina enemmän aikaan kuin yksin.

Järjestöt tarjoavat paljon yleishyödyllisiä palveluja ja Suomessa on yli 10 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Järjestöjen toiminta edistää ja vahvistaa myös asukkaiden hyvinvointia. Järjestöjen kokemustieto on hyödyllistä tietoa hyvinvointialueille sekä kunnille, ja sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Työllisyyden ja kotoutumisen edistäminen

Työllisyyden sekä kotoutumisen edistämiseen tulee panostaa ja huolehtia siitä, että asiakkaille tarjottavat palvelut ovat saavutettavissa matalalla kynnyksellä ja helposti.

Työllisyyden edistäminen siirtyy kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Työllisyyden rahoitusmalli kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllistymistä edistäväksi, mutta se on saanut kritiikkiä siitä, että kohdistetaanko tällöin palvelut erityisesti niihin, kenellä on parhaimmat mahdollisuudet työllistyä ja unohtuvatko ne, kenellä on huonommat mahdollisuudet työllistyä. Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisessä on minusta huolehdittava erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisestä ja tämä on se kohta, mihin tulisi erityisesti panostaa. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen ehkäisee myös syrjäytymistä ja tätä myötä esimerkiksi hyvinvointialueen palveluja.

Työllisyyden osalta tulisi esimerkiksi tarjota apua työnhakijoille työnhakutaitoihin matalalla kynnyksellä siten, että asiakasta voitaisiin ihan konkreettisesti avustaa työhakemusten teossa. Nykyinen työnhakuvelvoite on aiheuttanut tilanteita, missä työnhakijalla saattaa jäädä hakematta tiettyä määrää työpaikkoja kuukaudessa, koska hänellä ei ole taitoja työnhakuun. Tällöin saattaa olla kiinni työnhakijan verkostoista tai järjestöjen tarjoamasta avusta, että saako työnhakija tukea työnhakutaitojen vahvistamiseen vai ei.

Kotoutumisajan lyhentyessä kotoutumisen edistämiseen tulee entisestään panostaa lisäämällä rinnalla kulkemisen palveluja, jotta asiakkaat saavat konkreettista apua ja tukea kotoutumiseen. Maahan muuttaneilla on erilaisia tuen tarpeita jo riippuen heidän lähtömaastaan tai aikaisemmasta kielitaidosta ja koulutuksesta - kotoutuminen onkin aina yksilöllinen, vuorovaikutuksessa tapahtuvat prosessi. Kotoutumislaki koskee myös tilapäisesti Suomessa oleskelevia ja oleskeluoikeuden rekisteröityneitä henkilöitä, kuten esimerkiksi EU-kansalaisia. Tuen tarpeita on erilaisia, mutta erityisesti tulee panostaa kielikoulutukseen, koska kielitaito on usein myös merkittävä työllisyyden edistäjä tai estäjä, sekä niiden maahan muuttaneiden palveluihin, ketkä tarvitsevat eniten kotoutumisen tukemisen palveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sujuva yhteistyö

Sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää ja tiivistää. Monet ihmisten asiat kietoutuvat yhteen, ja ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään yhteistyötä, mutta näkemykseni mukaan se vaatii yhä paljon lisäämistä ja kehittämistä.

Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat toisistaan erillisiä, myös tietojärjestelmiltään. Jotta asiakas saa itselleen oikean ja parhaan avun, on sujuva yhteistyö sotepalveluissa hyvin tärkeää.

Asiakkaan tulee olla keskiössä, ja yhteistyö on asiakkaan etu. Yhteistyö on myös sote-ammattilaisen etu. Tärkeää on, että yhteistyöhön konkreettisesti panostetaan ja sille on aikaa. Ammattilaisten tulee myös olla toistensakin tavoitettavissa. Soteammattilaisten tulee tuntea toistensa työ ja kyetä tunnistamaan, koska asiakkaan asiassa yhteistyö on tarpeen. Tämä edellyttää toimivia ja säännöllisiä yhteistyörakenteita ja organisaatiokulttuurin tarkastelua.

Yhteistyön kehittäminen on ollut minulle aina työssä tärkeää ja uskon, että yhteistyöllä saavutetaan aina enemmän kuin yksin. Kokonaisvaltainen ote asiakkaan asioista edellyttää usein monitoimijaista yhteistyötä.

Organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat ovat edelleen jokseenkin organisaatiolähtöisiä, vaikka työ tehdään ihmisiä, kuntalaisia, asiakkaita varten.

Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja asiakkaan tulee olla keskiössä sotepalveluissa ja palvelujen asiakkaan kannalta sujuvia ja selkeitä. Palveluiden jakautuminen useisiin eri siiloihin ei ole asiakkaan näkökulmasta sujuvaa eikä selkeää. Näen tärkeäksi, että hakeutuessaan palveluihin asiakas ei ole organisaation mielestä "väärässä paikassa" ja joudu sukkuloimaan useisiin erillisiin yksiköihin tai joudu lähetetyksi pois. Organisaatioiden ja järjestelmien tulee myös tukea ammattilaisten työskentelyä ja yhteistyötä.

Hyvinvoiva henkilöstö

Henkilöstön hyvinvointi on myös asiakkaiden etu, jotta asiakas saa parhaan avun. Hyvinvointipalveluiden tehtävät ovat vaativaa asiakastyötä, ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun työntekijät voivat hyvin, he ovat myös sitoutuneempia.

Resurssivaje vaikuttaa usein valitettavasti myös palvelun antamiseen ja saamiseen. On löydettävä toimivia keinoja, jotta työntekijät voivat hyvin eivätkä väsy työssä tai työhön, ja jotta tekijät löytyvät työhön hyvinvointialueille ja myös jäävät. Niiden ammattiryhmien osalta, joista on pulaa, on joillakin hyvinvointialueilla löytynyt toimivia ratkaisuja liittyen henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen, palkkaukseen ja sitouttamiseen ja selätetty työvoimapulaa.