MINULLE TÄRKEÄÄ

Aluevaaliteemani

Hyvinvointi kuuluu kaikille

Minulle on tärkeää, että hyvinvointipalveluilla turvataan ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi iästä riippumatta. Hyvinvointia tukevat palvelut ovat kaiken perusta ja jokainen ihminen tarvitsee jossakin elämänvaiheessa hyvinvointipalveluita.

Peruspalvelut, ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ovat avainasemassa, jotta ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on mahdollista, ja jottei raskaampia palveluja välttämättä tarvittaisi.

On myös tärkeää, että asiakkaalle pystytään tarjoamaan oikea-aikaiset ja sujuvat palvelut. Asiakkaan tulee olla keskiössä ja palveluiden asiakasta varten.

Perus-, ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ihmistä lähellä - monin eri keinoin

Peruspalvelujen tulee olla ihmistä lähellä. Kaikkia palveluja ei pystytä tarjoamaan lähipalveluna, mutta on tärkeää, että peruspalvelut ja matalan kynnyksen palvelut ovat lähellä. Lisäksi opiskeluhuollon palveluiden on tärkeä säilyä lähellä, eli kouluissa.

Perusterveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, ennaltaehkäisevät sosiaalihuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut ovat tärkeitä lähipalveluja. Matalan kynnyksen palvelut ovat nimensä mukaisesti rakennettu niin, että kynnys niihin hakeutumiseen olisi mahdollisimman matala. Nämä palvelut ovat myös tärkeässä asemassa osana syrjäytymisen ehkäisemistä ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.

On myös mahdollista, että palvelut tulevat ihmisen luo, eikä ihminen palveluiden. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kotikäynnein eli liikkuvalla palvelulla ja etä- sekä digiratkaisuilla. On myös muistettava, että kaikki eivät pysty käyttämään etä- ja digitaalisia palveluita, ja se tulee huomioida. Henkilöille, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita tulee olla muita ratkaisuja ja henkilöille, jotka eivät hallitse niiden käyttöä tulee olla opastusta.

Hienoa on se, että sotevalmistelussa tehdään jo paljon kehittämistä ja valmistelua tulevaa muutosta varten ja hyvää valmistelua onkin jo tehty ja edelleen jatketaan! Esimerkiksi matalan kynnyksen palveluille on kehitetty omas konseptia, kuten monelle muullekin.

Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut puolestaan on hyvä olla keskitettynä riittävän suuriin yksiköihin potilasturvallisuuden ja erikoisosaamisen vuoksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sujuva yhteistyö

Sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä tulee kehittää ja tiivistää. Monet ihmisten asiat kietoutuvat yhteen, ja ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään yhteistyötä, mutta näkemykseni mukaan se vaatii yhä paljon lisäämistä ja kehittämistä.

Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat toisistaan erillisiä, myös tietojärjestelmiltään. Jotta asiakas saa itselleen oikean ja parhaan avun, on sujuva yhteistyö sotepalveluissa hyvin tärkeää. Myös tätä teemaa työstetään jo sotevalmistelussa, missä olen ilolla mukana.

Asiakkaan tulee olla keskiössä, ja yhteistyö on asiakkaan etu. Yhteistyö on myös sote-ammattilaisen etu. Tärkeää on, että yhteistyöhön konkreettisesti panostetaan ja sille on aikaa. Ammattilaisten tulee myös olla toistensakin tavoitettavissa. Soteammattilaisten tulee tuntea toistensa työ ja kyetä tunnistamaan, koska asiakkaan asiassa yhteistyö on tarpeen. Tämä edellyttää toimivia ja säännöllisiä yhteistyörakenteita ja organisaatiokulttuurin tarkastelua.

Yhteistyön kehittäminen on ollut minulle aina työssä tärkeää ja uskon, että yhteistyöllä saavutetaan aina enemmän kuin yksin. Kokonaisvaltainen ote asiakkaan asioista edellyttää usein monitoimijaista yhteistyötä.

Organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat ovat jokseenkin organisaatiolähtöisiä, vaikka työ tehdään ihmisiä, kuntalaisia, asiakkaita varten.

Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja asiakkaan tulee olla keskiössä soteuudistuksessa ja palvelujen asiakkaan kannalta sujuvia ja selkeitä. Palveluiden jakautuminen useisiin eri siiloihin ei ole asiakkaan näkökulmasta sujuvaa eikä selkeää. Näen tärkeäksi, että hakeutuessaan palveluihin asiakas ei ole organisaation mielestä "väärässä paikassa" ja joudu sukkuloimaan useisiin erillisiin yksiköihin tai joudu lähetetyksi pois. Organisaatioiden ja järjestelmien tulee myös tukea ammattilaisten työskentelyä ja yhteistyötä.

Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Lasten ja nuorten palvelut tulee saada kuntoon, ja esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sille tolalle, että sinne myös pääsee kun on tarve. Tilanne, missä pääsyä joutuu odottamaan kuukausia, on kohtuuton lapsille ja nuorille. Tämä on asia, joka tulee ehdottomasti saada kuntoon nopeasti. Erityislasten asiat, kuten neuropsykiatrian tai autismin kirjon häiriöt, ovat minulle tuttuja ja tahdon, että lapset ja nuoret pääsevät tutkimuksiin ripeästi, ja saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti.

Hyvinvoiva henkilöstö

Tämä on tärkeää, jotta asiakas saa parhaan avun. Henkilöstön hyvinvointi on myös asiakkaiden etu. Hyvinvointipalveluiden tehtävät ovat vaativaa asiakastyötä, ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun työntekijät voivat hyvin, he ovat myös sitoutuneempia.

Resurssipulaa on niin hoitohenkilökunnassa kuin lääkäreissä ja sosiaalityöntekijöissä. Esimerkiksi rekisteröityjä sosiaalityöntekijöitä on Suomessa n. 2500 enemmän kuin sosiaalityöntekijöiden vakansseja, joten tämän hetkinen pula sosiaalityöntekijöistä ei johdu siitä, että koulutusta olisi liian vähän, vaan työntekijät päätyvät muihin asiantuntijatehtäviin. Erityisesti julkinen terveydenhuolto kärsii lääkäripulasta. Sosiaalityöntekijöistäkin pula on nimenomaan julkisella sektorilla. Nämä kertovat siitä, että toimenpiteitä tarvitaan.

Resurssivaje vaikuttaa usein valitettavasti myös palvelun antamiseen ja saamiseen. On löydettävä toimivia keinoja, jotta työntekijät voivat hyvin eivätkä väsy työssä tai työhön ja jotta tekijät löytyvät työhön hyvinvointialueille.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimivan yhteistyön lisäksi jatkossakin tullaan tekemään yhteistyötä kuntien, yrityksien ja järjestöjen kanssa. Nämä ovat olennaisia hyvinvointialueen sidosryhmiä. Vaikka hyvinvointipalvelut siirtyvätkin kunnilta hyvinvointialueille, yhteistyötä jatketaan kunnan ja järjestöjen kanssa ja palveluita myös edelleen ostetaan yrityksiltä.

Järjestöt tarjoavat paljon yleishyödyllisiä palveluja ja Suomessa on yli 10 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Järjestöjen toiminta edistää ja vahvistaa myös asukkaiden hyvinvointia. Järjestöjen kokemustieto on hyödyllistä tietoa hyvinvointialueille ja sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.